torstai 1. lokakuuta 2009

Prkl

Ajattelin etten kirjoita tänään enää mitään tästä aiheesta mutta kirjoitan kuitenkin.

Tänään aamulla ilmoittauduin osastolle 8 sanoilla :haluaisin aamiaiseksi pari käynnistystablettia?

Nyt olisi kiva sanoa että kaikki meni suunnitelmien mukaan mutta ei mennyt.

Sain lääkkeet ja särkyynkin nappeja ennaltaehkäisevästi.
Istuskelin lukemassa ja odottelin mitä tuleman pitää.
Aikaa kuluu.
Kirja on paska.

Mitään ei tapahdu.

Kiva hoitaja kaapii minulle leipää ja jugurttia koska minulle on unohdettu tiedottaa etten saa osastolla kuin vettä ja omat eväät pitää tuoda mukana.
Pahoittelee kun ei ole leivälle kuin kurkkua ja juustoa.Tuo pyynnöstäni jugurtin.Sairaalassa saa aina parhaan puolukka sellaisen.

Lusikoidessani mustikkajugua naamaan mietin miksi muut ovat osastolla.
Käytävässä oli tullessani verta isoina lammikoina.

Se onkin lähes ainoa veri mitä minä reissullani näen.

Lääkäri käy antamassa minun diagnosoida itseäni ja lähden hcg-verikokeen kautta kotiin.
Parin tunnin päästä soitetaan onko arvo niin korkea että menen kuitenkin huomenna aamulla kaavintaan.

Lähden ja tajuan ovien ulkopuolella että minulta puuttuu 15c bussirahasta joten kävelen puolet matkasta ratikalle.

Joudun jäämään kyydistä muutaman pysäkin jälkeen ja soitan osastolle 8.
-Kyllä,pahoinvointi kuuluu lääkkeen sivuvaikutuksiin.
Kivaa.

Käyn ostamassa sörkän metrikseltä pari karkkia ja tikkarin.
tunnen pakottavaa tarvetta kertoa myyjälle etten ole viisitoista vaan meinaan oksentaa hänen tiskilleen jos se naputtelu kestää vielä kamalan kauan.

Kotimatkalla mietin että sattuuko mihinkään.
Joo,egoani koskee kontumarketin hyllyjen välissä kun mietin mitä helvatan eroa on super plus ,plus ja super siteillä.
Vihaan terveyssiteitä.
Enemmän kuin mitään muuta.
Käytän niitä pakosta synnytyksien jälkeen pari päivää jonka jälkeen olen valmis tappamaan kaikki.
Hitonko väliä onko siteessä hajustetta tai silkkipinta!
Side tuntuu ihan yhtä kamalalta persvaossa poikittain oli sen pinta sitten vaikka velouria.
Ja mitä perkeleen e-vitamiinia!?
Minun limakalvoni sijaitsevat ainakin värkin sisäpuolella jos sen on tarkoitus sieltä jotenkin imeytyä?
Ostan paketin jollaista ystävä pitää varalla veskimme kaapissa.
Tiedän hänen ainakin kunnioittavan itseään sen verran ettei istuisi minkä tahansa perkeleen esikartanon sohvatyynyn päällä huvikseen.

Kotona on uusi sohva ja nahan tuoksu.

Tuon mimolle jim patukan.

Onneksi minä olen lukenut niksipirkasta mitä teen ylijääville siteille.

Käytän niitä mimon kaksivuotisjuhlissa nimilappuina juhlijoiden rinnuksissa.


Edit: näyttääkin siltä että kyllä tämä tästä.Sen verran isoja möykkyjä irtoaa ja sattuu ihan kivasti.

13 kommenttia:

  1. Hei,

    Olen blogiasi silloin tällöin lukenut, itselläni on myös pieni tytär, ja on mukava ollut lueskella hiukan vanhemman Mimon seikkailuja. Kiitos kivoista lukuhetkistä.

    Toivotan sinulle hurjasti voimia ja toipumista tämänhetkiseen. Koita jaksaa!

    Lämmöllä,
    Lilou

    VastaaPoista
  2. Kävin kurkkimassa kuulumisia. Ja vaikka aihe onkin ihan kamala niin on niin hauskasti kirjoitettu etten voinut olla nauramatta....

    Jaksamista!!

    VastaaPoista
  3. Voimia! Vaikka onneksi vaikutat kyllä niin voimaisalta ettet mitään lisälähetyksiä edes tarvitse! Kuitenkin, lämpimiä ajatuksia ja nopeaa toipumista toivottelen!

    VastaaPoista
  4. Sulla on ollut kurjaakin kurjempi päivä. Jaksuja! Toivottavasti nyt tyhjenee, ettei kaavintaa tarvittaisi.

    Voimia!

    VastaaPoista
  5. Kiva, että päästivät sut kotio. Itse silloin aloitinkin ne pillerit vasta kotona, eli tein koko prosessin oman kodin rauhassa, en olisi ikinä halunnut jäädä sairaalaan odottelemaan.

    Voimia!

    VastaaPoista
  6. Osuvasti kirjoitettu. Jaksamista!

    VastaaPoista
  7. Mun tarvii sanoa nyt KIITOS!
    Kiitos kun piristit päivääni purkamalla omaa oloasi. Nauroin niin että vedet vuoti silmistä.
    Sulla ollut kamala päivä, mutta miten pystyt sen tuomaan noin hauskalla tavalla esille.
    Sussa on sisäistä sisua ja uskomatonta huumorintajua. Siitä kiitän ja kumarran.
    Sinulle lähetän halauksen ja voimia. Sitä tarvitset. Sulla ollut rankkaa ja se tuntuu pahalta.
    Kiitos kun pystyt piristämään jopa pahana päivänä. Se on lahja minkä olet saanut.
    Ps. Sun kantsis harkita kirjan kirjoittamista, siis aikuisten oikeasti. Naurua ei ole koskaan liikaa. =)

    VastaaPoista
  8. Tsemppiä, toivottavasti ei tarttis kaavintaan mennä.

    VastaaPoista
  9. Osaat tosiaan kirjoittaa hauskasti todella kipeästä aiheesta. Voimia sinulle. Pidän blogistasi paljon ja mimo on huippu suloinen.

    VastaaPoista
  10. Tsemit täältäkin, sinulla on sana hallussa. Mahtavaa tekstiä osaat kirjoittaa ikävistäkin jutuista.

    VastaaPoista