Velipojan häät

Tänään siis olivat nuo häät temppeliaukion kirkossa ja jatkoilimme keilaniemessä.

Ihanat hääparin näköiset juhlat täynnä ystäviä ja sukulaisia,hyvää ruokaa ja musiikkia.

Mimo pärjäsi kerrassaan mainiosti koko illan!

Neiti istui kirkossa hiljaa n. puolituntisen seremonian ja istui viihtyen läpi alku-pää ja jälkiruuan.Välillä kuunneltiin puheita ja musiikkiesityksiä.
Kertaakaan ei tarvinnut kiljaista.
Kun muuta ei ollut huvina kävimme pihalla hiukan leikkimässä.

Juhlaruoka ei neidille oikein maistunut mutta verensokeria pidettiin korkealla suklaalla. :D
Kaipa sitä lapsi yhden iltaruuan joskus voi korvata herkuilla?

Olimme päättäneet juhlia siihen asti kun neidistä se on mukavaa.
Mimo odotti niin kovasti tanssimista että saavuimme kotiin tuossa hetki sitten.
Pakkohan sitten oli saada tanssia urakalla shanghain valoja ja eläköön elämää kunnes neiti alkoi lähestyä sitä maagista ylikierrosten rajapyykkiä.
Pikkujuhlija autoon ja kotimatkalle neiti sitten sammui.
Äsken kävin kiskomassa vielä mamelukit jalasta ja pyyhin märällä pyyhkeellä hiukan ettei tarvitse irroittaa neitiä aamulla tyynystä lastalla.
Vaihdoin fiksuna tyttönä mimolle yöteepaidan jo autoon mentäessä.

Itsekkin olen ihan rättipoikki onnistuneista juhlista.

Täytyy myöntää että mimo suoriutui minuakin paremmin sillä en ole korkokenkien kanssa kovin sinut ja siitä muistona löytyy jalkapöydästä iso turvonnut mustenemaan päin oleva kohta...

Velipoika on nyt onnellisesti naimisissa ja niinkuin sukulaisillekkin vastasin: vuoroni ei ole ainakaan ihan heti. :)

(mimolla oli siis päällä: monsoonin bolero ja mekko.Lindexin valkoiset mamelukit,accessoriessin sukat ja dinskon valkoiset kengät hopeisilla perhosilla jotka harmi eivät kuvissa näy. )