maanantai 14. joulukuuta 2009

Hyvä kiertoon meiltä

Päätin pistää hyvän kiertoon.

Osallistuin kaksplussalla olevaan -hyvä kiertoon-juttuun jossa omistaan tai pienellä summalla ostetusta paketista saadaan vähänvaraisiin perheisiin iso jouluilo.

Minulta kuitenkin löytyy useamassa koossa vaatteita ja leluja vaikka minkä ikäisille ,miks en siis pistäisi niitä jakoon?

Köpelösti meinasi kyllä käydä heti kun luin minulle viestinä tulleiden perheiden tarinoita.
Olisin halunnut auttaa kaikkia!
Jos joku olisi antanut kodittomia kissanpentuja olisin ottanut ne kaikki!
Tuli sellainen olo että jos joku pieni muksu tulee iloiseksi vaikka dvdstä jota meillä ei katsota niin täältä kyllä lähtee!
Loppujen lopuksi otin useamman kohteen ja Roosa katsoo myös kaapeistaan joskos sopivaa löytyy.

Pakko sanoa että tietysti mielessäni kävivät myös huijarit mutta luulen suomalaisen häpeäkynnyksen olevan niin kova että ihan kuka tahansa ei ehkä lähtisi pyytämään toiselta ihmiseltä suoraan?
Tietysti on niitäkin jotka ottavat vastaan kaiken mitä annetaan tai pistävät sitten itse kiertoon...
Koitan kuitenkin ajatella niin että esim se perhe joka toivoi minulta pojalleen kalsareita on asialla sen oikean syyn takia.
Myös niin olen ajatellut että jos joku väärinkäyttää toisten joulumieltä niin ehkä se jossain kostautuu takaisin...

Meiltä paketteihin kääritään siis vaatteita,leluja,kirjoja ja muuta toivottua.
Saan tästä operaatiosta myös joulumieltä itselleni. :)

13 kommenttia:

  1. Moi Hanna!
    Minä myös lähetin pari pakettia pojan vaatetta ja myös oli mielessä "hyväksikäyttö". Mistä ihmeestä sitä tietää kuka lukija on oikeasti avun tarpeessa? Toinen vaihtoehto olisi ollut oman kunnan diakoniatyö. Siellä kuulemma antavat vastaanottojen yhteydessä perheiden valinta tarvitsemaansa. Mutta koska olin jo saanut yhteydenottoja, niin laitoin pakettia menemään =) Toivottavasti menivät ns. oikeaan osoitteeseen.

    VastaaPoista
  2. minä myös mietin muita tapoja mutta luulen että tuo tavallaan anonyyminä oleminen toisi myös niitä jotka eivät kehtaa apua hakea esim diakonilta.

    tuossahan kun ei tarvitse ilmoittaa kun vaan osoitteensa sille keneltä paketti sitten lähtee.

    Minäkin toivon että menevät oikeasti tarvitseville.

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa aika hyvältä jutulta. Toivottavasti menevät oikeaan osoitteeseen :)

    VastaaPoista
  4. Yritin ettiä Kaks Plussan sivuilta tosta jutusta mutta en löytäny. Kiinnostais muakin :)

    VastaaPoista
  5. ebba: http://kaksplus.fi/keskustelu/t1559400

    VastaaPoista
  6. Minäkin kerran annoin suuret määrät leluja ja vaatteita perheelle, joka kertoi että heidän sukulainen vie ne Venäjälle lastenkotiin. Kuulemma ihan omilla kustannuksilla ajaa parin kuukauden välein sinne tavaraa. Myöhemmin kyseinen ihminen myi joko Vauva-lehden tai Kaksplussan palstalla meidän tavaroita niin meni vähän maku :(
    Minä mielelläni auttaisin monia ihmisiä ja perheitä, jos tietäisin että ne menee varmasti perille. Olen mm kuunnellut 2 kk kun alakerran koliikkivauva itkee yötä päivää melkein 24 h / vrk. Tekisi mieli tarjota apua, koska olen päivät kotona että äiti saisi huilata, mutta koska ei muuten olla missään tekemisissä niin ajattelen että antaisiko äiti lastaan naapuriin hetkeksi että voisi itse levätä?! En ole uskaltanut tarjota apua.

    VastaaPoista
  7. Tuo on musta kiva ajatus, jos oikeasti toimii!
    Me ei ikinä osallistuta mihinkään rahakeräyksiin kun olen aivan 100% varma etä rahat ei mene perille perheisiin joissa niitä OIKEASTI tarvittaisi ja on OIKEASTI köyhyyttä eikä sellaista "byhyy ostin mersun ja omakotitalon ja nyt en voi ostaa lapsille ruokaa ja leluja kun rahat ei riitä"- köyhyyttä :/

    VastaaPoista
  8. Hei, piti vielä muistaessani ilmoittaa ettei tarvita enää sieltä Zarasta niitä paitoja :)

    VastaaPoista
  9. Meillä oli töissä keräyspiste mihin sai viedä lahjan johon vaan sitten kirjoitettiin minkä ikäiselle ja kummalle sukupuolelle lahja tulee. Sosiaalitoimiston kautta nää sitten jaetaan köyhien perheiden lapsille jotka ei välttämättä muuten saisi lahjoja ollenkaan.

    VastaaPoista
  10. mar3ngi: siitä se yhteys lähtee! Oma äitini on ilmeisesti ollut suureksi avuksi kun on vuorotteluvapaalla pystynyt katsomaan työssäkäyvien yksihuoltajien pienten perään välillä. Paras tunnustus oli kun naapurin pikkupoika korjasi äitinsä 'väärinkäsitystä': "Ehei, äiti, ei *äidin nimi* ole opettaja, hän on täti!"

    Avun tarjoaminen voi tosiaan olla tosi kynnyksen takana, mutta jos se on vilpitöntä kuten sinulla, uskoisin toisen ottavan apua iloisena vastaan. Sekin, jos kutsut naapurin äidin teille vaikka kahville ja kannat vauvaa jonkin aikaa että äiti saa jotain suuhunsa, auttaa eikä vaadi toiselta kovin pitkälle menevää luottamusta.
    Tsemppiä!

    t. nti Täti, joka ei harmillista kyllä tunne opiskelijaghettonsa naapureitaan - tosi hyvä neuvomaan, siis. :I

    VastaaPoista