torstai 7. tammikuuta 2010

Mun täytyy kävellä näin

Mimo sanoi tänään ettei halua ottaa kärryjä mukaan.
Kävelee kuulemma itse!

Hittoakos siinnä,lapsi jaloilleen ja menoksi!

Lähdimme kolmen jälkeen ja kävimme kirpparilta pari kirjaa ja rasistisen muistipelin.





Siitä matka jatkui itikseen saumurin neuloja hakemaan ja eläinkaupan pupuja ihastelemaan.
Ostimme kivat taulut seinälle.
Siitä sitten kotiuduimme puoli kahdeksan.





On meillä vaan reipas tyttö.
Ihan pienen pätkän kannoin kotipihassa mutta muuten neiti paineli kuin kononen koko matkan.
Voisin melkein sanoa että tuo oli paras reissu neidin kanssa ikinä.
Tyyppi ei repinyt kirpparilla kamoja hyllyistä vaan katseli nätisti.
Neiti ei myöskään kaupassa juossut ympäriinsä vaan kuunteli ja totteli.
Kerrankin kukaan ei keikkunut kärryn karmeissa.
Itse kaipasin vain säilytystilaa. :)

Päivän postaukseen viitaten.
Kyllä pikkuväki joskus yllättää!

9 kommenttia:

  1. Reipas tyttö! :)
    Meillä Emil myös ponnekkaasti ilmoittaa kävelyhaluistaan, jotka sitten loppuu kesken matkan ja poika yrittää peruuttamalla komentaa ottamaan syliin. ;D

    VastaaPoista
  2. Meillä lähdetään myös reippaasti matkaan, mutta paluumatkalla pyritään syliin. Tosin lähiseudun kävelymaastotkin ovat vähän hurjia taaperolle, kun yhdistelmänä on paljon tukkirekkoja ja ei pyörätietä.

    VastaaPoista
  3. Kuulostaapas mukavalta reissulta! Tavallaan aika hauska tuo muistipeli! Ajatella, että joskus tuollaiset ovat olleet ihan OK :D

    VastaaPoista
  4. Nyt kun minulla on melko itsepainen kakkonen (juuri taytti 2v), joka ei tykkaa istua karryssa (vaan hitaasti haluaa tyontaa niita itse mutkitellen ympari katuja), eika myoskaan jaksa kavella pitkaa matkaan, niin.... En voi uskoa etta esikoisen kanssa samanikaisena kavin tosi helposti muutaman tunnin shoppailureissuilla kaupungissa. Karryt oli mukana ja tytto kaveli kadulla, kaupan ovella pyysin tyttoa hyppaamaan karryyn ja han totteli. Kaupasta ulos tultaessa taas kavelya seuraavaan kauppaan. Silloin otin taman kaytoksen itsestaanselvyytena, nythan se olis luksusta!
    T. Ulkomaan-Mamma

    VastaaPoista
  5. Ihanan reipas!!!
    Pantton haluaisi kans kävellä mutta en voi antaa hänen tehdä sitä. Ei kuuntele yhtään neuvoja. Käveleen AINA erisuuntaan kuin me muut, hyppää autotielle ym. Aivan toivotonta. Valjaisiin ja rattaisiin ja siinä pysyy kunnes päässä jotakin järkevää alkaa tapahtumaan...
    Mut toi muistipeli. Vähän nauroin!
    Mies nauroi vedet silmissä...
    jos kyllästyt tuohon N kirjaimeen...meillä olisi iloinen mies vastaanottamassa sen. (Hänellä hyvin kieroutunut huumorintaju...)

    VastaaPoista
  6. Oooi, mulla on kanssa pienenä ollu tommonen muistipeli! Muistampa opetelleeni aakkosia siitä :)

    VastaaPoista
  7. Hienosti kävelty! Kyllä ne pienet joskus yllättää :)

    VastaaPoista
  8. Mulla on myös ollut tuo muistipeli lapsena, vieläköhän se olisi tallella vanhempieni kätköissä? Täytyykin kysellä. Se oli hauska, eikä tosiaan tuolloin mitenkään rasistinen.

    Muistan myös kirjan nimeltä Satuaapinen, jossa oli N-kirjaimen kohdalla loru "Neekeri pesee kasvojaan, muttei valkene ollenkaan."

    VastaaPoista