Olen aiemmin jo maininnut että ajattelimme kertoa mimolle vauvasta toisen ultran jälkeen.
Nyt on sitten kerrottu kun neiti sitä itse kysyi!
Tietysti olen aika avoimesti puhunut asiasta ja luottanut siihen ettei parivuotiaan korva rekisteröi juttuja joista hänellä ei ole sen isompaa tietoa.
Ilmeisesti olen väärässä. :D
Käytiin suunnilleen tälläinen keskustelu:
-Äiti,onko sun masussa vauva?
-Ööö,no tota joo varmaan siellä on.
-Onko se äiti täällä masussa?
-Onhan se kulta,siellä äidin masussa on sisällä tosi pieni vauva joka kasvaa kovasti ja sitten se tulee ulos tänne meidän omaan kotiin asumaan.
-Niin,joulukuussa!
-Mitä?? Sanoiko isi että joulukuussa?
-Ei kun minä tiesin!
(lähetin artolle viestin ettei tosiaan ole muistaakseen sanonut)
-Hienosti tiesit kulta!
-Sitten se tulee tänne meille täältä navasta!
-Se on kalju,eikä sillä ole yhtään tukkaa!
-Niin eikä hampaita,se on sitten tosi tosi pieni ja tarvitsee kovasti suukkoja ja hoitamista.
-On sillä yksi hammas! täällä! (näyttää suuta)
-Sitten sinusta tulee isosisko niinkun Kelly ja Helle! Muistatko onko kellyllä pikkuveli vai pikkusisko?
-Pikkusisko!
-Joo niin on,entäs Hellellä?
-Poju on pikkuveli!
-Hienosti tiesit kulta! Niin on!
-Tuleekos sinulle pikkuveli vai sisko?
-Pikkusisko!
-Aijaa :D
-Äiti minä nään sen jalat tästä. (navasta)
-Annan sille paljon pusuja ja paijaan tälläin!
-Nyt vähän rutistin sitä!
-Joo tollain nätisti voi paijata siitä se tykkää. Nyt pitää mennä päikkäreille.
-En halua mennä! Vauva tulee minun viereen!
-Ei vauva voi tulla kun se on täällä äitin masussa niin se menee sinne minne äiti menee.
-No sitten se tulee ulos joulukuussa.
-Niin tulee joo kulta,nyt hyviä unia!
-Minulla on synttärit sitten helmikuussa!
Ehkä olikin jo tämän keskustelun aika. :D
Ei tarvinnut vielä ainakaan selventää miten vauva masuun meni!
Eilen Helle ja Mimo leikkivät raskaana olevia äitejä ja kävelivät hassusti masut pystyssä huudellen : täällä masussa on vauva!
Isi oli kaupassa tänään hämmentynyt samasta leikistä! :D
Reilu 4kk on pitkä aika odottaa.
Saas nähdä miten tuleva isosisko jaksaa pysyä siskoitumisvireessä.
Olisi hauska kuulla muidenkin tarinoita samasta aiheesta jos joku vielä muistaa! :D
Untolle 2v kerrottiin aika alussa,kai kolmannella kuulla kun on sellanen jyrä että oli pakko varoitella ettei mahan päällä saa myllätä ym.Aluksi ei juurikaan noteerannu uutista ja vähitellen alkoi enemmän jutella aiheesta.Koitettiin konkretisoida asiaa kertomalla että vauva tulee meille asumaan,saa oman sängyn,istuimen autoon,syö maitoa tissistä ym ym.Tosi tarkkaan rekisteröi kaiken kuulemansa ja kuuli kans enemmän kuin luultiin.Siskon syntymä ja kotiutuminen on menny yllättävän hyvin,sisko nyt 1kk ja vain ekan viikon reagoi ja raivosi,nyt on niin rakastavaa isoveljeä.Luettiin myös muutamaa kirjaa jossa tullaan isoveljeksi.Kerrottiin että hänestä tulee hieno isoveli ja sisko kun kasvaa niin siitä saa leikkikaverin ja nyt pienenä Unto saa auttaa hoitamaan.Raskausaikana taputteli,kuunteli mahaa,toi leluja vauvalle mahan päälle ym.Missään vaiheessa ei kysynyt miten vauva mahaan meni eikä miten se sieltä tuli :) Äiti vaan meni sairaalaan ja vauva syntyi.Eli ne keskustelut vielä odottaa..
VastaaPoistaIhana keskustelu teillä ollut, ihan väkisin meinas kyynel silmäkulmaan pyrkiä. Suloinen Mimo, hyvä isosisko neidistä tulee! :)
VastaaPoistaVoi Mimoa :) Suloiset jutut.
VastaaPoistaMeillä poikien mietteet ovat olleet vähän toiminallisempia: osaako vauva kävellä, pelaako se fudista ja tuoko se leluja (keskimmäinen toi syntyessään). Esikoinen kyllä odotti kuopusta todella paljon ja oli innokas sylkyttelemään ja silittelemään.
meillä on aikanaan sama sitten edessä, huomasin että tulee meille taas reilu 3kk ikäeroa lapsille-samoin kun mimolla ja tuolla meidän neidillä on :D
VastaaPoistatosin meillä lapset on jo poimineet sen vauvan, ja sen että on äidin mahassa. välillä kuuntelevat kun maha murisee, ja sitten vauvalla on kova nälkä :D
Tämä nyt ei varsinaisesti ole ihan sama asia mutta silloin kun odotin Neea ja Iidalle ei oltu vielä kerrottu niin Iida alkoi piirrellä raskaana olevia naisia ja pk:ssakin kun oli pyydetty piirtämään oma kuva niin oli piirtänyt äidin jonka masussa oli vauva.
VastaaPoistaVoi, pienillä padoilla on suuret korvat! Meidän poika (2 v 10 kk) ainakin kuuntelee ihan kaiken mitä aikuiset puhuu - ja vetää omat johtopäätöksensä asioista... :)
VastaaPoistaKannattaa lainata kirjastosta aiheeseen liittyviä kirjoja jos ette ole sitä vielä tehneet! Niitähän löytyy tyyliin Puppe saa pikkusiskon (se taitaa olla jo liian "lapsellinen" Mimolle tosin :)
Meillä on nyt sitten vauvan syntymän jälkeen (vauva nyt 8 kk), ehkä johtuen siitä että pojan kummi sai just vauvan, kyselty, että mistä se vauva tuli ulos ja ihmetelty että miten vauva voi olla masussa kun siellähän on ruoat jotka on syöty. En oikein tiedä kuinka tarkasti alle 3-vuotiaalle pitäisi naisen anatomiaa selittää...?
- Tiitiäinen
Hanna, sattumalta klikkasin tossa sivussa "blogin alkutaival"-kohtaa. Onnea kaksivuotiaalla blogille :) Alusta asti oon teitä seurannut.
VastaaPoistaIhana Mimo pohdintoineen :)
Ihana mimo! <3
VastaaPoistaMe kerrottiin hellelle tosi aikaisessa vaiheessa ja kutsuttiin vauvaa tosiaan pojuksi heti kun selvisi, että poika on tulossa. Pojusta puhuttiin ihan päivittäin ja mä uskon, että se helpotti kovasti vauvan tuloon sopeutumista. Lapset on tosi fiksuja! :)
Muistan elävästi, kun esikoinen (tuolloin 1v 8 kk) tuli isin kanssa katsomaan minua ja vauvaa sairaalaan, ja kysyin, saako tämä vauva muuttaa meille asumaan myös. Sisko nyökkäsi äärettömän pontevasti "Saa tulla!" ja halusi silitellä vauvan poskea ja näperrellä pikkuisia sormia. Kuva tuosta ensikohtaamisesta saa vieläkin kyynelet silmiin.
VastaaPoistaSamaan aikaan eräs vähän isompi isoveli oli samassa huoneessa katsomassa uutta pikkusiskoa, ja tämän nähdessään alkoi huutaa hädissään ja hoki vaan että "ei, ei!" Olin entistä iloisempi meidän neidin reaktiosta :D
Nyt vauva on puolivuotias ja siskokset ovat toisilleen todella tärkeät, ihana seurata tuon ainutlaatuisen suhteen kehittymistä.
Kommentoin nimettömänä, kun en ole jaksanut paneutua siihen miten voisin kirjautua tänne kun en itse pidä blogia...
Ihana! :)
VastaaPoista