Poks ja bäx!

Elin yhden illan nettipimennossa.
Se imi.

Keskiviikko iltana koneeni vain yhtäkkiä pimeni ja kieltäytyi toimimasta enää lukuisien uhkausten ja aneluidenkaan jälkeen.

Viikkasin koneen yöksi talteen ja katselin aamulla tilannetta.

Muuntajasta lähtevästä johdosta puuttui pala kuorijohtoa ja sisemmällä iloisen kirjavista johdoista näin ikään palasia.

Konsultoin exää joka kehoitti kävelemään läppänä kädessä verkkokauppaan ostamaan piuhoja.

Inhoan hajonneita teknisiä osia.
Tuntuu että ihan sama mitä piuhaa ostan niin myyjä katsoo minua surkuhupaisa hymy huulillaan ja kehoittaa pikkuneitiä vielä kerran tarkentamaan oliko se pää sinusta siis "mikkihiiren" vai "talon" mallinen?
Asiaa ei auta että läppärini nurkkaan on liimattu kaksi leppäkerttu-tarraa...

Kuitenkin sen verran ymmärsin että johto se on joka on rikki eikä koko masiina ja kokeilin onneani klaas uullsonilla.
Sieltä poistuin kahden erillaisen piuhan kanssa joista toinen korvasikin sen rikkinäisen!
Kone ei kuitenkaan inahtanutkaan ja vietin todella tylsän illan siivoten kirjahyllyä ja terrorisoiden ystäviäni viesteillä joissa kerroin etten viitsi tuhlata aikaani koneella kun on niin kivaa siivooo!!!
Löysin hyllystä viikon kateissa olleet nettitunnukseni ja usb-portissa ladattavan mp3 soittimeni josta ei ole näkynyt vilaustakaan melkein vuoteen.
Niitä oli sitten kiva pyöritellä kun ei ollut konetta jolla käyttää!!

Katsoin siis parhaaksi matkustaa tänään ensimmäistä kertaa elämässäni koko metroreitin päästä päähän hakemaan verkkokaupasta sitä samperin muuntajaa joka ilmeisemmin oli johdon takia kärähtänyt.

Marssin todella pätevän näköisenä läppärilaukun kanssa tiskille ja kerroin että minulla on ongelma ja sen olen myös raahannut paikalle.
Myyjä katsoi minua yllättäen kuin viisivuotiasta ja kaivoin todistukseksi leppisläppärin laukusta.
.Mjaah,ootas mä haen. Myyjä totesi ja haki minulle oikean muuntajan.
Kassan kautta ja muutamassa minuutissa asiakaspalvelutilanne jota olin inhonnut jo etukäteen oli ohi ja seisoin 50e köyhempänä mutta helkkarin paljon henkisesti iloisempana ruoholahden kauppakeskuksen käytävällä.

En häpeä myöntää että olen jonkin sortin riippuvainen koneestani.
En niistä perinteisistä syistä.
En pelaa mitään tms,mutta ainakin siitä syystä että yhdellä vilkaisulla suunnilleen selvitän vaikka facebookista mitä ystävillä on ohjelmassa päivän aikana.
Ei tarvitse soitella jokaiselle erikseen ja kysellä.

En kuitenkaan sulje pois vaihtoehtoa että sulkisin koneen omalla ajallani illalla kerran viikossa.
Kirjahylly näyttää nimittäin ihan pirun siistiltä!! :)