maanantai 25. heinäkuuta 2011

Inkiväärit

käytiin vilkaisemassa Mimon tulevaa päiväkotia.

Kivalta vaikuttaa!
Rakennus on juuri uusittu ja vaikka ryhmät ovat isoja sain hyvät vakuuttelut siitä että toiminta tapahtuu pienryhmissä että saavat hiukan ryhmää jaettua.

Ei tarvitse nukkua jos ei halua ja kuulemma uskotaan vesipilaareihin eikä kurakamapakkoa näin ole. :)

Ryhmään tulee yksi tuttu tyttökin.

Myyskistäkin koitettiin jo houkutella kun kyseessä on 2-5v "sisarusryhmä".
Vaikka neiti viihtyikin pihalla kiviä popsien en vielä ole valmis luopumaan kaverista!!! :D

Toivotaan kovasti että päiväkoti on kiva paikka!
Ainakin tapaamamme johtaja ja ryhmän oma täti olivat mukavan oloisia.

Millaisia vaikeuksia tms on odotettavissa ensiviikkojen aikana vai onko kaikki mennyt kuin vettä vaan?
















18 kommenttia:

  1. Osa lapsista sopeutuu alusta alkaen helpohkosti. Sen mitä olen teidän mimoa tavannut Piilossa käydessä uskoisin että hän sosiaalisena ja innokkaana vieraallekin juttelevana sopeutuu hyvin. Monille lapsille tulee noin kahden viikon jälkeen pientä takapakkia, lapsi tajuaakin että tänne tullaan jatkuvasti, hoito muuttuu arjeksi.

    Esimmäiset viikot jos mahdollsita lyhyempää päivää, illalla ekstra-aikaa ja huomiota.

    Päivähoidon aloittaminen on aian jännää. minullakin hoitoon menee tänä syksynä 5-v erityislapsi(joka on ollut kotona melkein vuoden hoitovapaani aikana) ja 1v8kk kuopus. Ja kyllä jännittää vaikka päiväkodissa ovat olleet myös 5 vanhempaa veljeäkin ja olen itse lastentarhanopettaja, eli päiväkodin rutiinit ovat minulle tuttuja.

    VastaaPoista
  2. Meidän molemmilla lapsukaisilla pari ekaa viikkoa on ollut sellaista että jäädään huutamaan sinne päiväkotiin kun äiti/isi lähtee, mutta sitten päivä on kuitenkin mennyt ihan mukavasti.

    Tytöllä alku sujui helpommin kuin pojalla.

    Kun alkukankeudesta on päästy, ovat molemmat viihtyneet hyvin.

    Ehkä eniten ongelmia aiheutti se lyhyt vaihe, jolloin esikoinen oli hoidossa ja minä kuopuksen kanssa kotona. Aina välillä huomasi ihan selvästi että esikoista tilanne harmitti, vaikeki hän juurikaan sanoiksi pukenut.

    Tsemppi¨aloitukseen!

    VastaaPoista
  3. Kivalta vaikuttaa kun on jäänyt positiivinen mieli. :-)

    Päivähoidon aloittaminen on jokaisella lapsella yksilöllinen kokemus, mutta jokainen reagoi jollakin tavalla.

    Meidän My sai aloittaa tosi hissukseen ja hyvä niin. Sain itsekin aikaa "päästää irti" Mystä. Viikon olin Myn kanssa aamupäivisin pari tuntia päiväkodissa, seuraavalla viikolla My oli pari tuntia per päivä hoidossa ja sitten pikkuhiljaa jäi päiväunillekin ja ensimmäiset parikuukautta hoitopäivät oli viiden tunnin mittaisia. Siitä huolimatta meillä esim. jo erinomaisesti sujuneet iltanukahtamiset kävivät taas tosi hankaliksi.

    Noin muuten kun itse päiväkodissa olen siis töissä, niin erinäisiä reagointimuotoja voisi listailla:
    - se mitä useimmat vanhemmista varmaan pelkäävät eli lapsi jää itkemään perään jäädessään hoitoon / itkee päivämittaan päiväkodissa
    - kiukuttelu kotona lisääntyy
    - ruoka ei maistu alkuun päiväkodissa ollenkaan (varsinkin pienet lapset)
    - uni- ja nukahtamisvaikeuksia
    -taantumista esim. kuivaksioppimisessa

    Näin äitinä sekä päivähoidontyöntekijänä oleellisinta mielestäni on, että vanhempien ja päiväkodinhenkilökunnan välille muotoutuu heti alusta avoin ja luottavainen vuorovaikutus. Ja se, että vanhemmat luottavat lapsensa olevan hyvässä hoidossa. Lapsi kyllä aistii, mitä mieltä vaikka äiti on.

    Toivottavasti Mimolla "sujuu hyvin" tuo hoidon aloittaminen...mutta vaikeinta se lienee äidille. ;-)

    VastaaPoista
  4. Riippuu niin lapsesta. Kiukuttelua, liki apatiaa, ylireippautta, mustasukkaisuutta kun pikkusisarus on kotona... Mutta yksi juttu lienee odotettavissa: väsyneempiä mun lapset aina ovat olleet päiväkoti- kuin kotipäivän jälkeen.

    VastaaPoista
  5. Meidän tytöt aloittivat viime syksynä päiväkodin,isompi 5v ja pienempi täytti heti kohta hoidon alettua 3 vuotta.
    Kaikista ennakkoajatuksista huolimatta pienempi sopeutui hurjan paljon paremmin!
    Isommalla takkusi ajoittain läpi vuoden,pienemmällä ei ainuttakaan aamuitkua tai muita harmituksia.Ilmeisesti 3 vee on mainio ikä aloittaa päivähoito :) Tietenkin sopeutuminen riippuu myös lapsesta,mutta meillä tosiaan olin kuvitellut,että isompi menee heittämällä ja pienemmällä olisi vaikeampaa.
    Mukavaa päiväkoti aloitusta Mimolle!
    -fiona

    VastaaPoista
  6. Meidän poika aloitti päiväkodissa 2v 4kk ikäisenä, ja oikeastaan ainoat negatiiviset jutut olivat:
    - Ensimmäisinä viikkoina poika "unohti" sanoa r-kirjaimen (kun ryhmässä oli lapsia jotka ei sitä osanneet sanoa)
    - päikyssä laitettiin vaippa täysin kuivalle lapselle -> alkoi pissata vaippaan
    - lapsi ei meinannut suostua lähtemään kotiin. Ikinä ei itkenyt kun hänet sinne vei, mutta pois piti välillä kantaa itkun kanssa.

    VastaaPoista
  7. Meillä neiti aloitti reippaasti hoidon, vaikka onkin vähän ujon sorttinen. (Meillä tosin meni perhepäivähoitoon) Kyllä se taisi äidille olla vaikeampaa. :) Mutta sain hyvän neuvon meidän hoitotädiltä, että reippaasti lapsi pitää jättää hoitoon ja vasta nurkan takana sitten ruvetaan parkumaan. Eli itkuhan siinä ensimmäisinä päivinä tuli ja nimenomaan mulle! Tsemppiä aloitukseen!

    VastaaPoista
  8. Pakko kysyä tuosta "ei tarvitse nukkua päiväunia, jos ei halua?" , siis ihan oikeasti on noin ? Vai meneekö kuitenkin lepotauolle huilailemaan kuitenkin?

    Siksi kyselen, kun tämä on se asia, joka eniten päiväkodin arjessa kenkuttaa. Kun täällä on pakko maata 2 tuntia sängyssä. Ja kyllähän sitä lapsi saattaa nukahtaa tuossa ajassa, vaikkei päiväunia haluaisikaan nukkua. Ja sitten ei illalla saa kotona nukahtamaan ihmisten aikoihin, kun on nukkunut päikkärit.

    VastaaPoista
  9. Meillä aloitti kuopus saman ikäisenä hoidon. Kaikki meni kohtalaisen hyvin. Toki sairauksia sitten tulee tosi paljon, mutta saa myös vastustuskykyä.

    Eikö sinulla ole jo kokemusta vanhempien lapsien kautta päiväkodin ja koulun aloittamisesta?

    VastaaPoista
  10. anonyymi: toki on mutta onhan siitä jo aikaakin reilut 6-7v. :)
    Eikä minulla oikein ole aavistusta millaista on ns. "normaalin lapsen " suhtautuminen päiväkotimaailmaan.
    Erityisien kanssa kun on ihan omat erillaiset kuviot.

    Untuvapia: meille sanottiin että nukkarissa luetaan tai kuunnellaan satua ja jos sen aikana ei ole nukahtanut saa nousta pois leikkimään.
    Sekin varmaan vaikuttaa että mimon ryhmässä vanhimmat ovat viisi vuotiaita.
    Itse veikkaan että kun mimosa herää n. puoli 9 aamulla ettei hän ole toivottavasti tarpeeksi väsynyt nukkumaan tuohon 12--> aikaan. :)

    VastaaPoista
  11. Vähän "off topic", mutta täytyy tuohon UntuvaPian kommenttiin sen verran kommentoida, että tuskinpa nekään, jotka päiväunia nukkuvat, nukkuvat aina sen 2 tuntia. Meidän lapsi on ainakin aina nukkunut vajaasta tunnista tuntiin päiväkodissa, ja sen jälkeen noussut leikkimään. Ei tuo meidän apsukainen ainakaan hiljaa siellä nukkarissa heräämisen jälkeen suostu olemaan, joten eiköhän sieltä pääse pois ihan sen jälkeen kun on herännyt.

    VastaaPoista
  12. Eivätkö isommat lapsesi asu luonasi? Missä he asuvat?

    VastaaPoista
  13. anonyymi: pitkästä aikaa saan vastata tähän kysymykseen. :)

    Eli: isommat lapset asuvat enimmäkseen isänsä luona yhteisestä päätöksestä liittyen heidän erityisdiagnooseihinsa. Lähellä on tutut koulut tms. Olen siis käytännössä isojen lasteni etävanhempi koska se on näin meille kaikille eri syistä parempi.

    VastaaPoista
  14. Uskoisin, että Mimolla menee hyvin, vaikka en häntä sen tarkemmin tunnekaan. Meillä oli ensin neljä päivää harjoittelua, joista ekana oltiin kaksi tuntia yhdessä siellä, seuraavana todettiin, että olemme turhia ja haimme päiväunille kotiin, kaksi seuraavaa oli jo aamupalasta välipalaan ja sillä tiellä on ollut 2x10kk ja ikää nyt 3v5kk. Aloitti 1v5kk. Meillä ei olla kesäisin hoidossa, koska itse olen kesät lomalla. Alussa pidimme huolta, että iltaisin oli varmasti syliaikaa lapselle ja edelleenkin sylittelemme hoidosta tultua kuulumisten ja halien merkeissä. Ei kiukkua, ei taantumia. Nytkin ikävöi jo päiväkotiin. Ainut lapsi. Hienosti se menee teilläkin! Ja se pitää muistaa, että jokainen lapsi on erilainen.

    VastaaPoista
  15. Meidän lapsilla oli kovastikin vaikeuksia kun oli juuri noin että pieni jäi kotiin ja isompi joutui tarhaan. Isompi on aikalailla teidänMimosan tyylinen reipas ja iloinen mutta muuttui kyllä itkuiseksi, ei syönyt mitään tarhassa ja alkoi olla monella tavoin mustasukakinen pienelle.Lisäksi illalla nukahtaminen venyi puolillekinöin, jolloin nukkui aina päiväunilla ja oli vaikeaa kyllä jotain vuoden ajan.Mutta siitä se sitten sen jälkee lähti kun pienempikin pääsi samaan tarhaan vuoden kuluttua.Mutta valehtelematta vuoden oli samperin kamalaa.Useilla ei onneksi nöin pahaa ole. Mutta jos sattuis teillekin näin niin tiedät ettet ole ainut jolle käy niin.
    -Tuuli-

    VastaaPoista
  16. Hei! Luen blogiasi säännöllisesti ja odotan aina uutta postausta, mutta nyt vasta eka kertaa uskallan kommenttia laittaa tulemaan...=)
    Tuli mieleen postaustoive: voisitko esitellä teidän järjestelyjä isompien lasten kanssa kun he ovat luonanne? Onko heillä omat huoneet vai joku muu systeemi? Kuinka nukutte? Nämä asiat kiinnostavat koska meitä uusioperheellisiä on varmasti lukijoissasi paljon=)
    T: Vakkarilukijasi

    VastaaPoista
  17. vakkarilukija: saa kommentoida! :D ihan mitä vaan saapi kysellä!
    Olen mielelläni jättänyt isompien lasten asiat pois blogista kun kyseessä on koululaisia mutta koitan miettiä millaisen postauksen voisin aiheesta mahdollisesti tehdä. :)

    VastaaPoista
  18. Täällä toinen Anonyymi, sinun kaimasi joka toivoo ja odottaa myös postausta teidän uusiperhekäytänteistä! Lasten kuvat voi jättää pois, mutta ihan vaan sisustusta, säilytysratkaisuja jne olis kiinnostavaa nähdä, vois saada itsellekin vinkkejä!
    Kiitos jo etukäteen :)

    T: Hanna

    VastaaPoista