maanantai 12. syyskuuta 2011

Maanantai

Ystäväni Rouva Kepponen tuskailee homssuisuuden kanssa blogissaan.
Se ansaitsee minusta nyt erityismaininnan.
Niin läheltä liippaa aihe meikäläisenkin elämässä.

Onnekas olen siinnä että työpaikkani ei tunne pukukoodia.Ei vaadi jakkupukua vaan kukaan tuskin ihmettelisi jos ilmestyisin töihin Hygge-haalarissa.

En edes kaipaa niitä aikoja kun työpaikkani imagoon kuului lävistykset ja rokimmat releet.
Saatikka musta-valkoinen koodi ja työessu.

Eniten kaikessa kaipaan tietysti vapaa-aikaa lapsien ja ystävien kanssa mutta jos sitä ei lasketa niin kaipaan ruokaa!

Arkisin ruokani tulee muodossa joka sanoo bing kolmen minuutin jälkeen.

Olen kehittynyt oikein asiantuntijaksi mikrosapuskoiden kanssa ja muistan missä on etäisesti ruokaa muistuttavat aromit ja mitkä maistuvat eekoodeineen ihan styroksille kermakastikkeessa.

Usein myös valitsen ruokaa jota voi vaan mättää hiukan työn ohessa ja päiväruuaksi kelpaa hyvin vaikka paketillinen suolakeksejä...

Arki-iltojen gurmetit kermiteille hoitaa iskä ja jos satun osumaan hyvään saumaan enkä keskelle pahinta iltavilliä saatan ehtiä heittämään lättyyn siinnä sitten jotain ihan oikeaa ruokaa.Usein iltaruoka on se suklaalevy tai sipsipussi kun kakarat jo nukkuu.

Piilossa on tiskiallas.Olen kokeillut kotiruuan viemistä töihin sellaisin seurauksin että tiskivuoren kasvaessa lahjoitusvaatevuoren taakse päätin ettei sekään toimi oikein kunnolla.

Onneksi on maanantai jolloin saan poseerata hellan edessä ihan itse!

Onnea on omppupiirakka.<3



Ai niin,kävin ottamassa uuden leiman!
Tässä kuvassa ihan vasta tehtynä. Pitääpä ottaa uusi parantunut kuva.
Ja koska kiireinen yrittäjä ei ehdi minnekkään on kuvan tehnyt Mimosan päiväkotikaverin iskä. :D

3 kommenttia:

  1. Vähänkös repesin tuosta Hygge-haalarista :)

    Mä anna sulle tosi pätevän vinkin: teepäs lounaaksi aamulla ennen töihin lähtöä joku kiva salaatti. Sun ei tartte sekoitella aineksiakaan, sen kun heität isoon rasiaan ja lähdet sotkemaan fillarilla päiväkodin kautta töihin.

    Ei parane soittaa suuta, kun toimistopäivinä voin itse syödä Sodexhon antimia. Ne muistuttavat hiukan enemmän ruokaa kuin mikroeinekset.

    VastaaPoista
  2. Häh? Mikset sä voi koitruokaa siellä mikrossa lämmittää ja kuskata sitä kippaa kotiin tiskiin?

    *eij ummarra*

    VastaaPoista
  3. Edellisen anon kanssa ihan samaa mieltä, purkit kotiin vaan tiskiin!
    Ja joka päivä Sodexon pöperöitä nauttivana en ole kyllä täysin varma tuosta, että ne muistuttaisivat sen enempää ruokaa kuin mikroeineksetkään ;) Tosin tuo on opiskelijaruokala, opiskelijathan voi tietenkin syödä vahan laaduttomampaakin mömmöä.

    Ja siitä sujuvasti pukukoodiin, itsekin lasken työn ehdottomaksi pluspuoleksi sen, että saa pukeutua just niinkuin haluaa.

    Jaana

    VastaaPoista