perjantai 1. toukokuuta 2009
Iltasella
Tänään aloitimme aamupäivän Jarnan muksujen ja naapureiden kanssa ulkopannareilla.
Siitä sitten mimon unet ja ruuat ja ulkona vierähtikin monta tuntia leikkien ja kiikkuen.
Kun aloimme hakeutua sisätiloihin huomasin että olin jättänyt avaimen kotiin ja jouduimme pakkoreissulle keskustaan isin työpaikalle ilman kärryjä ja mitään sitä hakemaan.
Siinä se sitten menikin se päivä ja nyt neiti koisii tyytyväisenä. :)
Keksimme mimon kanssa yksi ilta leikin missä pieni kulho laitetaan pään päälle ja siihen koputellaan ja kysellään onko kukaan kotona?
Vastaus kuuluu ei oleeee,ei ooo ketään kotonaaaa! Päätä ravistellaan samalla rankasti että kuppi tippuu. :)
Arvatkaapa muuten miltä leikki näytti bussissa kun neiti koputtelee itseään päähän ja hokee: ei olee ei oleee. :D
Ja tietysti pitää vielä kysyä onko ketään kotona?
Hassuja juttuja ja uusia sanoja tulee muutenkin kokoajan.
Eilen neiti oppi Jarnan lasten nimet ja muutkin pihan lapset alkaa pikku hiljaa olla nimiä vauva sanan sijaan.
Neiti myös yllätti laulamalla I a aaaaa,i a aaaaa,heppaaaaa tuossa iltasella. :D
Vappu olikin yllättävän nasta kun en kasannut itselleni suunnitelmia joita olisi pitänyt hampaat irvessä toteuttaa kauhealla vauhdilla.
Piha on täynnä serpentiiniä ja muuta riekaletta ja se onkin ainoa merkki oikeastaan että mitään vappua on ollutkaan.
Kaupan simakin alkaa olla hyvää kun on hiukan väljähtynyttä!
Oikein hauskaa iltaa kaikille ja tämä äiti lähtee tästä pakkokannustamaan suomea.
Kiitos velimiehen lätkäuran kyseinen laji ei ole kamalasti tässä viimevuosina nappaillut. :D
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Just niin, kun ei ole liian umpiprässättyä suunnitelmaa, kaikki sujuu leppeämmin=)
VastaaPoistaMukavalta vapulta kuulostaa. Mä olen semmonen avainten unohtelija ettei toista nin pahaa voi olla. Joko ne on hukassa tai unohtuneena jonnekin.
VastaaPoista