Rinsessa känkkäpää

Lapseni on maaninen.

Tai tarkempi selvitys tilalle on luultavimmin uhma mutta kun tätä menoa seuraa vierestä niin maanisuus on ensimmäinen mieleen tuleva sana.

Toinen tyttö on ihana pieni suukkosuu joka antaa pusuja ja haleja kaikille ja kaikelle.On nähty mimo antamassa suukkoja lautasella olevalle ruualle. :D
Se tyttö vie vaippansa roskiin ja hakee rasvaa tai harjaa ja lukee kiinnostuneena kirjoja.
Se sama tyyppi poimii pihalta roskia ja kertoo:roski! ja vie sen sitten sinne.
Edelleen sama typsy ryö reippaasti ja laulaa I A AA.
Iloitsee koirista ja leikkii nätisti pihalla muiden kanssa syömättä hiekkaa.

Se toinen tyttö sitten taas raivoaa kun äiti ei ota syliin ruokaa laitettaessa.
Se tyyppi heittää lusikat ja leivät ja maidot seiniin ja lattaille jos syömisessä on pulmia.
Se ei suostu istumaan kärryissä ja koittaa lyödä nukkumaan mentäessä.
Se suuttuu kun asioita ei saa pitää itse kädessä tai joku kieltää repimästä antenninjohtoa.
Sama neiti ei syö mitään ja nousee seisomaan syöttötuolissa.

Nämä neidit voimme nähdä samassa paketissa muutaman sekuntin välein vaihtuvina.

Tänään se toinen tyttö käveli niin kauniisti rattaiden vieressä metroasemalle ja sanoi jokaiselle vastaantulijalle MOI!
Sitä ihasteltiin niin että 5 min matka kesti n.20minuuttia.

Hyvää ajantappoa onkin ottaa lapsonen suloisena mukaan ja keräillä kehuja raitilla. :D














Silppusäkistä sikisi pallomekko. :D