torstai 7. tammikuuta 2010

Kohta 2v






Mimo täyttää noin kuukauden päästä kaksi.

Reipas tyttö jo siis mutta ah niin rasittava!
Miksi suloiset kaksiveet on sellaisia pieniä vieteripäitä!!

Silloin kun tarvitsee pukea juostaan karkuun.Sitten kun ei olla menossa minnekkään kiljutaan toppis nyrkissä eteisessä.

Haarukalla ei voi syödä enää kun -minä syön käsin.

Pottaa päin ei katsotakaan kun vaippa osataan vetää itse jalkaan.

Joka paikkaan pitäisi saada kävellä itse vaikka se käveleminen k-e-s-t-ä-ä niin pirun kauan ja matkalla on kiva makailla ja lorvia joka ojassa.

Äitiä ei tietystikkään uskota eikä kaivata paitsi nukkumaan mennessä jolloin voi puoliunessa karjua äitiä ties mihinkin hätään.

Ja se toistaminen!!
Kaikki pitää tehdä sata kertaa ja samoilla sanoilla.



Onhan ne ihania kuitenkin.
Tulis edes kesä niin ei tarttis tosta pukemisesta tapella!! :D

Mitä kuuluu muille kohta 2 v täyttäville?

16 kommenttia:

  1. Meillä taas lyödään jarrut pohjaan ulkona heti jos on vähänkin isompia kinoksia; äiti kanna!!! KANNA!!! ja jos ei niin siinä se pötköttää pieni lihapulla pitkin pituuttaan jääräpäisesti. Stigassa voi istua vähän aikaa, mut oikeestaan sitä on paljon kivempi vetää. Telma istuu kyllä potalla - housut jalassa. Ilman ei yhtään tykkää :D. Ja pukea pitää ite, ja riisua. Ja kengät pitää olla sisälläkin jalassa, kivoimmat on kumisaappaat kun ne saa helposti pois ja jalkaan. Ja hatut on kans kauniita ja peilin edessä sovitellaan :). Samoin kampaukset katotaan ensin ite peilistä ja sit keimaillaan iskälle.

    Ai niin joo, Telma ei halua syödä sormin enää kun se on SOTKUISTA... eikä leivällä saa enää olla rasvaa kun se on ällöttävää sormissa. Voi pientä rinsessaa!

    Meillä ei edelleenkään niitä sanoja niin mahdottomasti tule, ymmärrys kyllä pelaa erittäin hyvin mut ollaan taidettu liian lepsusti mennä kun osoittamalla ja önisemällä kaikki toimii ku junan vessa. Muutamia sanoja on päivittäisessä käytössä; anna, isi, eieiei... viimeinen se yleisin :D. Mut muuten aika hiljaista vielä. Pikkuhiljaa... Meillä tosin kohta tulee vasta se 1v10kk täyteen.

    VastaaPoista
  2. Meidän suloinen pieni ihanainen tyttö täyttää kaksi maaliskuun lopussa, mutta täysin samat temput. Ja sitten vielä lisäksi selvästi ja kuuluvasti EI!!! huutaminen vaikka jotain ehdotettua kovasti haluaisikin. Kaikesta siis erimieltä kokoajan vaikka ei olisi selvillä edes mistä väitellään. Nih, on ne 2v:t niiin ihania :D

    VastaaPoista
  3. Tuttua,Unto tosin jo 2v ja melkein 2kk mutta just tota.Aamupäiväulkoilun hoin mielessäni vittusaatananperkelettä kun penikka makasi poikittain tiellä,halusi pulkan kyytiin eikä halunnukaan,puistoon muttei kuitenkaan,sisälle eiku olla ulkona.Ja naukui tauotta.Edettiin puistoa kohti noin 25m ja palattiin takas pihalle,kolme varttia saatiin kuitenkin raitista ilmaa kiskottua.Potta on kirosana,vaippaa ei saa vaihtaa,äiti syöttää..On se silti niin lutunen,edes nukkuessaan :)

    VastaaPoista
  4. Haa,just samanlainen kun meidän nti 2v!Mä uskon,että ne on sen takia niin hirmu suloisia,ettei niitä muuten kukaan kestäisiä,koska ne osaa olla TOSI rasittavia...
    Meidän mimmi käy kyllä potalla,muuten hyvä,mut housuja ja vaippaa ei suostu ottamaan siksi aikaa pois :)
    Ja meillä myös tuo käsin syönti on suuressa suosiossa,toinen vaihtoehto on ,että otetaan lautanen käsiin ja sit syödään suoraan siitä lautaselta,niinku koira tai joku.Mukavan sotkun saa sillä tyylillä aikaiseksi...
    Mutta hauskoja höpöttäjiä nuo 2 veet :)
    -fiona

    VastaaPoista
  5. Ihan samoilla mennään.
    Aatu harjoittelee jo kovasti itse pukemista,joten pukeminen aloitetaan nykyään tooosi ajoissa,ett edes joskus selvitään pihalle asti.

    Taishan ne olla nuo isommatkin aika samanlaisia 2 vuotiaina,onneks muksut kasvaa.

    VastaaPoista
  6. Meillä kun keskimmäinen on 2v 8kk niin se suloinen taaperuus alkaa väistyä ja sekä minulla että miehellä on niin haikea olo. Kohta hänkin on poika.

    Tutulta toi meno kuulostaa. Meillä on vielä osa samoista kotkotuksista käytössä.

    Esikoisellani oli viivästynyt puheenkehitys ja 2v hänellä oli ehkä 3 sanaa. Ja oli kyllä vihainen kaveri, kun ei tullut ymmäretyksi. Tuntuu jälkikäteen, ett vuoden verran makasi x-asennossa illoin missäkin.

    VastaaPoista
  7. Meidän nuorin on syntynyt 18.04.08
    Meillä ei ole vielä uhmaa alkanut.
    Voi tavaton. Pian se varmaan alkaa.
    Tyttö on tosi kiltti luonteeltaan.
    Syö itse jo melko hyvin. Lämipimän ruuan jo kokonaan. Jugurtin kanssa autan kun tiputtelee lusikasta. Pukea antaa ihan mutisematta ja hakee äiti pukemaan että "mennään jo"
    Tätä ei kauaa kestäne. Nyyh, mä toivon et pysyis äiskän kilttinä mussukkana vaan :D
    Meidän nuorempi poika on EDELLEEN mahdoton pukemisen kanssa ja 2v uhman alkamisesta on tota noin niin jo kaksi vuotta.

    VastaaPoista
  8. Meillä Ada täyttää 2 vuotta maaliskuussa.
    Ja ihan samanmoinen on ku Mimo :)
    Kiukkaa, mutta osaa olla älyn reipaskin kun sille päälle sattuu.
    Itse syö lusikalla tai haarukalla, jos äiti koittaa, niin huutaa vaan että minä ite! :D

    Ada puhuu jo paljon, kahden sanan lauseita alkaa tulla pikku hiljaa lisää. Sanoja on jo varmaan lähemmäs sata niin ei pysty enää laskemaankaan :D

    Pukemistä harjotellaan. pipo ja hanskat laitetaan aina ite, mutta otetaan samantien pois myös !

    Pottailu on vähän niin ja näin, välillä istuu ja välillä ei, ei ole paljon tarpeita nyt pottaan tehny, paitti yks päivä kakka, mutta se meni vaan potan vierelle :D eka meinasin suuttua, mutta piti muistaa kehua, ku olihan se melkeen sinne päin :)

    Krista

    VastaaPoista
  9. Voi kuule, se ei edes lopu siihen kaksveehen se pukemisesta taistelu. En enää juurikaan muista mitä oli ne haasteet 2v:n kanssa, mutta niin ne vaan tuntuu jatkuvan ja jatkuvan (vaikka joskus luulin toista). Nyt silmät on avautunu ja ymmärrys siitä että tää jatkuu jossain määrin loppuelämän et koko aika on jotain mistä vääntää ja kääntää. Tietysti kun kotoa saa pois potkittua, ni ei ehkä niinkään joudu vääntää ja kääntää, mutta siinä vaiheessa voi huolestua kun ei tiedä mistään mitään ja miettii et mitähän se pentu puuhaa. Että näin :)).

    VastaaPoista
  10. Meillä neiti nyt 2,5v ja sama meno jatkunut jo puoli vuotta! Minä itse ja milloin haluan on ehkä paras motto! Luonnetta löytyy ja välillä kyllä hermoa kiristää ;) Mutta jutut on niin mahtavia ettei niille voi kuin nauraa.

    VastaaPoista
  11. no meillä on toukokuussa -08 syntynyt tyttö. Hän ei enää tarvi vaippaa päivisin, sitä tarvitaan enää unilla ja matkoilla.

    Meillä hölistään ja pölistään ja juostaan koko päivä. paljon on sanoja ja pieniä lauseita, onneksi, niin ei tarvi arvailla mitä toinen tarkoittaa ja saada siten toista raivon partaalle kun ei ymmärräkkään :D

    Meilläkin toistetaan. Siis sanallisesti. Ihan miljoona kertaa kaikki asiat. En tajua sitä.. Onko se jotain muistiin painamista.

    Meillä myös komennellaan, äiti tuu, isi tuu, tänne, tuonne, sinne. Ja jos äiti ei tuukkaan niin voi raivostus.

    Niin ja meillä myös raivotaan, jos ei se jo tullut esille :D kädet nyrkissä muristaan ja täristään eikä tiedetä mitä halutaan vai halutaanko mitään.

    Mutta aivan ihana tyttö on, tottelevainenkin vielä ja kiltti ja hirmuisen empaattinen. Päivä päivältä ihanampi vaikka luulin ettei ihannemmaksi voi enää tulla kun synnytyksen jälkeen syliini sain <3

    VastaaPoista
  12. Meillä poika 1v 8kk on aikaslailla samanlainen, ei sais pukea, ite ei vielä haalaria saada ja sit kiukutellaan, ei sais kantaa mut ite ei halua kävellä kun on hangessa niin hankalaa, potalla ei käydä (paitsi hoidossa kyllä tekee parit pissat melkein joka päivä pottaan, siellä onkin samanikänen tyttökaveri toisella potalla vieressä...). Ite syödään mut ei viititä kuitenkaan. Kiukutellaan kun ei saa jotain mitä haluaa, mitään ei totella, hiukset putkella vaan viiletetään karkuun ja nauraa käkätetään samalla... Puhetta ei paljon tule, sanoja tulee kyllä melkein joka päivä lisää et ehkä se siitä lähtee, komennus onneksi onnistuu ihan sormella osottamalla ja sanomalla "tota"! ;D

    On se kuitenkin niin ihana!!! =D

    VastaaPoista
  13. meillä sama, ulos ois päästävä mut heti kun ottaa ulkovaatteet esiin kuuluu ei ja juostaan karkun :D
    Joka asiasta saa olla koko ajan sanomassa, ja nyt tullut harmittavana lisänä tavaroiden viskominen :/

    VastaaPoista
  14. Meillä tuo kuulostaa ihan samalta, kuin Mimollakin paitsi sormin ei suostu syömään, koska se on liian sotkuista :D Yhtä pientä roskaakin kiljuu, kuin kaulaa katkottaisiin "loska loska, äiti ottaa loskan pois!"
    Muuten tosiaan ihan samalla meisingillä mennään. Niin ihanaa, mutta myös ah niin ärsyttävää samalla ;D
    Kaikkee pitäs tehdä itte, mut sit taas pitäs tietää milloinka ei haluiskaa ja sit kiljutaan jo "äiti auttaa, äitin pitää auttaa!"
    Se kaiken toistaminen... ihanata. Ja sitten lopulta se aika kultaa ne muistot <3 :D

    VastaaPoista
  15. 1v10kk
    kaikki pitää saada itse syödä-ei saa auttaa.
    kaikki pitää saada itse pukea-ei saa auttaa.
    lomalla oppi riisumaan ihan kaikki vaatteet itse pois vaippaa myöten-juuri silloin kun ei ollut tarvetta riisua.oli niin ylpeä ja naurua riitti suun täydeltä.
    ei saa pukea vaatteita-huutaa kakka, kakka ja juoksee potalle ja pois ja jatkaa tätä loputtomiin kun on hyväksi havainnut keinon keplotella.
    kävellä ei viitsi, en jaksais enää kantaakaan kaupungilla.

    puhe on mongerrusta-yhä odottelen mielenkiinnolla. yöjunasta soitettiin eilen iskälle niin , että neidillä oli luuri korvalla mutta kaiutin päällä ja kuuntelin jotain miehen juttua ja vastasin muutaman kertaan kai ai jaa, niin eikös tämä apina juuri samalla äänensävyllä vastannnut luuriin AI JAA.Säännöllisin väliajoin toisti ai jaa ja taas kuunteli. Nauratti oikein kun muuten puhu mitään niin sitten oikein eläytyy.

    loukkaantunutta esitetään; selkä käännetään ja hartiat kohotetaan ja silmät krypistetään kiinni ja välistä kurkitaan huomaanko nyt, että on suuttunut. lemppari sanat yhä JOO ja EI ja NUN (mun) ja joka tavarasta piti käydä se nappaamassa kassista ja todistella että hänen ikioma.

    siskojen huoneen ovenkahvat on käänetty niin ettei kuopus saa niitä avattua. tänään olkkarissa kuuntelin pidemmän aikaa, kun kuopus jotain höpötti siskojen huoneessa, luulin, ett leikki siellä. kauhea jupina kuului olevan kaikilla eri äänensävyillä, selvästi kai mulle puhui, mutten viitsinyt osallistua keskusteluun niin lopulta neiti koputti oveen ja hoki tööt tööt. ymmärsin vihdoin mennä päästämään neidin ulos huoneesta jonne oli lukinnut itsensä. aina sulkee avoimet ovet-aina. on ottanut ihan elämäntehtäväkseen sen.

    toi haalarijuttu oli loistava, just niinkun meillä!

    VastaaPoista
  16. Hehee, tutulta kuulostaa, osittain.

    Meillä kanssa pikku R haluaa syödä itse - käsin. Ja suuttuessaan tärisee. Uhmaa ei oikeastaan kuitenkaan vielä ole.

    Mimon mallikelpoinen itsekävely onnistuu meillä ehkä joskus armeijaiässä, huoh.

    VastaaPoista