Nyt on viimeinkin mimo sammunut.
Meidän illat on suunnillen joka päivä nykyisin tälläisiä:
-Syödään iltapala.
-Pestään hampaat.
-Luetaan sitä ainoaa pupu tupunaa kun muut 3 on kadonnut... (jos joku myy omansa niin mailia! :D )
Kannan mimon sänkyyn vauvasylkyssä eli sellaisella prinssiotteella.
-Pannaan pieni valo pois.
-Laitetaan joku kiva cd soimaan.
Kipitellään : minä juoksutan kahta sormea mimon selällä ja neiti kertoo minne se pupu on menossa. esim: kakalle,pissalle,leikkimään,ulos,kauppaan,elsan luo,ukille tms.
Kisutellaan: rapsuttelen mimoa masusta ja nau'n.Ensin rapsutellaan ,sitten kaikkia jäseniä venytellään,sitten nenuja nenutellaan.
Leivotaan: pyörittelen mimoa masunpäältä ja lausutaan: leivon leivon pullalasta,pullalaps on taikinasta! Lopussa kutitellaan kainaloa.
Mimo lausuu: leivon leivon pullalasta TAIKINASTA!
Lauletaan: joko kaksi pientä ankkaa,aarne alligaattori,kaksi pientä peikkolasta tai vauva-laulu eli jukkapojan vauva älä itke. :)
Yritän sanoa hyvää yötä.
Mimolle ei kelpaa.
Se ehdottelee kipittämistä ja tekee temppuja ja möykkää.
Menee sängyn toiseen päähän ja viskelee tavaroita.
Sanon etten silittele riehuvia ja toivotan yöt ja poistun huoneesta.
Mimo alkaa huutaa: minun äiti kultaa!!!! Tule takaisin minun oma äiti kulta!!!!
Menen takaisin.
Laulan laulun.
Rapsutan takatukkaa.
Kerron että aamulla taas leikitään ja nähdään.
Toivotan hyvää yö,halataan ,annetaan suukko ja lähetän lentosuukkoja huoneen ovelta.
Saan takaisin suukkoja.
Mimo hiljenee.
Eli noin tunnin päästä siitä kun aloitimme sadulla on neiti nukkumassa.
Paitsi jos se heittää tyynyn lattialle ja saan käydä sitä nostamassa tai tunkee pöllön sängyn taakse...
Kuitenkin tänään ehdin mimon avustuksella tehdä mimolle pikaisen paita kokelun.
Kerrankin taskuja! :)
Inhoan niiden laittamista mutta tässä ne meni kivasti.
Mimo tykkäsi paidasta tosi paljon ja halusi nukkua se päällä.
Mikäs siinnä kun suostui sentään antamaan uuden makapaka lelun taskusta ennen nukkumaanmenoa.
Kaava on jostain vanhasta suuri käsityölehdestä muokattu.
Tälläinen siitä tuli:
Alaosa on siis resoria.Hiukan pussimainen.
:D Meillä vaan suurinpiirtein nakkaa Emilin sänkyyn, antaa pusun ja se on siinä. Ehkä kahtena iltana viikossa köpöttelee pois sängystä, mutta kun vie vaan niin takas niin sinne jää. Millonhan sitten keksiikin että äitiä voi juoksuttaa.. ;)
VastaaPoistaHauska tuo paita.
Hiukan kiva :>
VastaaPoistaOnpas melkoinen nukkumarutiini.. Välillä meilläkin on kausia, että nukuttamiseen menee tunti, joskus taas "selviää" vartissa.
VastaaPoistaKiva malli (ja kangas) tuossa paidassa, ihana!
Ihanan suloinen mimo uudessa kampauksessa ja hieno paita!
VastaaPoistaLinnea menee sänkyyn,luetaan iltarukous ja toivotellaan prinsessa unia. Niitä ei passaa unohtaa tai neiti kampeaa ylös. Uni tulee melkein heti.
VastaaPoistaAatu,no Aatu nyt on luku sinänsä. Unilelujen,tyynyn,peiton ja unisukkien viskelyä. Mukamas janoa. Tutti lentää ja sitä etsiessä Aatu karkaa olkkariin. Nykyään tuo Aatun nukutus on jäänyt lähes kokonaan Ikkälle.
Paita on tosi kiva.
Ihana toi paita ! Ja toi lyhyt tukka sopii neidille tooosi hyvin :)
VastaaPoistaKäheä uusi kampaus Mimolla ja kaikista kuvista näkee, että neidillä on asennetta. Onhan sitä sit oltava nukkumaan menossakin.
VastaaPoistaKauhulla odotan tulevaa. Myin pinniksen pois, sänky siirtyy vasta kuukauden päästä kun uusi asukki syntyy. Siihen asti kuopus nukkuu siinä. Sen jälkeen siirtyy eskarin kanssa samaan huoneeseen jatkettavaan sänkyyn. Hieman kiristelee jo etukäteen se vaeltelu sieltä sängystä. Olen yrittänyt päiväunille nukuttaa eskarin isoon sänkyyn, mutta ei siitä mitään tule.
Ihailen teidän kärsivällisyyttä joilla on malttia nukuttaa. En ole koskaan sitä harrastanut (vanhin täyttää jo pian 7 v).
VastaaPoistaOlihan se kaikilla melkoista vaellusya pois sängystä kun siirtyivät pois pinniksestä mutta sitä kesti aikansa.
Ihana tuo paita!!
Ihana lukea miten toisillakin on noita omanlaisiaan iltasysteemeitä. Kyllä niitä välillä on täälläkin jos jonkinmoisia, varsinkin keskimmäisen kanssa on tosi tarkkaa tuo nukkumaanmenorituaali :) Olen asteittain vähän "huijaamalla" vähentänyt noita kommervenkkejä, kunnes keskimmäinen aina silloin tällöin hoksaa, että jotain jäi uupumaan ;)
VastaaPoistaSä olet kärsivällinen - mulla palaa iltaisin pinna melko nopsaan... Siksi meillä isi on kova sana nukuttamisessa(kin..)...
VastaaPoistaHanna,
VastaaPoistameillä on kaikki puputupunat, en raski kyllä niistä ikinä luopua, äiti ostanu sillon pienenä mulle ja veljelle kaikki.
Meillä syödään, pestään hampit, ja puetaan yökkäri, sitten sänkyyn, joskus, ehkä kaksi kertaa viikossa luetaan joku kirja, pusut, sitten hyvää yötä, Ada on oppinu nyt itekkin sanomaan "Hövvää öötä" :)
Ja joskus kelpaa kuunnella äitin laulua, yleensä laulu on tuiki tuiki tähtänen :)
Ootkos vielä ehtiny tehä Adalle tunikaa?
Tänään aamulla kun postimies kävi, ja kuulosti ihan just sun paketilta, mutta ei ollu ku joku anttilan kuvasto :D
Krista
Ihanilta kuulostavat unipuuhat, vaikka rankkaa varmasti on ainakin välillä :)
VastaaPoistaJoasta ei ole koskaan tarvinnut nukuttaa, joten ollaan päästy vähällä. Mitään juoksentelujakaan ei ole ollut näiden parin kuukauden aikana, kun Joas on nukkunut ilman pinniksen toista laitaa. Päin vastoin: nyt pieni usein kävelee hampaiden pesun ja olkkarissa luetun iltasadun jälkeen makuuhuoneeseen ja menee sänkyynsä makaamaan. Vartin päästä voi sitten käydä peittelemässä nukahtaneen pojan ja sulkea oven :)
Ps. Ja tuo paita on tosi kiva. Voisin hyvin kuvitella siihen vielä hupun :)
Hei, ihana mutrusuu kuvissa! Huoh, onneksi meillä käydään nukkumaan kämmenten pusuilla ja nati nateilla. Vielä toimii.
VastaaPoistaKiitos ajankohtaisesta aiheesta:) Nukkumarituaalinne "kirvoittamien" kommenttien myötä pistin meidän perheen 2-vuotiaan nukuttamisrituaalit tänään uusiksi. Pinnasänkyvaiheessa riitti sänkyyn vieminen, jatkettavaan sänkyyn siirtymisen jälkeen "vaadittiin" äidin (tai isän) läsnä oloa samassa huoneessa. Tänä iltana se nukahtamisvaiheen läsnä olo sitten loppui (ja äidillekin jää vähän omaa aikaa, mille on kyllä tilausta). Ihme ja kumma, ei tarvinnut käskeä kertaakaan palaamaan omaan sänkyyn, vaan riitti, että ennen sänkyyn saattelemista kerroin selvästi, että tulen kyllä kohta nukkumaan (nukun isän yötyön vuoksi samassa huoneessa 2-vuotiaan kanssa) ja että olen kyllä paikalla, vaikken samassa huoneessa olekaan. Ja oven jätin auki. Riitti, kun muutaman kerran vastasin "huhuiluun" ja ilmaisin olevani edelleen paikalla ja tulevani kohta...toivottavasti tästä nyt tulee "vakiintunut käytäntö". Aikaa "säästyi" puolesta tunnista tuntiin. Kiitos!
VastaaPoistaMinä kyllä sinuna rauhoittaisin nukkumaanmenon.. vaikka onkin ihanaa, että jaksat leikitellä ja laulaa, niin nukkumaanmenotilanteessa lapsi saattaa virkustua kaikesta meiningistä, mitä te siellä sängyssä vielä leikitte ja laulelette. Olisko yks satu ja jokin rauhallinen unilaulu ja sitten hyvää yötä? ja varsinkin jos menet siihen "lankaan", että menet aina takaisin, kun tyttö huhuilee.. tee siis mimolle selväksi, että luette sadun ja sitten laulatte yhden laulun ja sitten nukutaan :)
VastaaPoistatoimii ainakin meillä.
Samaa mieltä edellisen anonyymin kanssa. Rauhallinen nukkumaanmeno, iltasatu ja huone pimeäksi. Vieressä voi pötkötellä mutta ei jutella.
VastaaPoistaPaita on tosi kivan mallinen.