tiistai 16. helmikuuta 2010

Leipää ja läskiä

Meikäläinen alkaa tulla mökkihöperöksi.
Mimokin on alkanut puhua murisemalla ja luulen että jonkinlainen kotiperkele riivaa meidän otusta.

Kuumetta ei enää ole mutta kauhea nuha ja yskä vaivaavat vieläkin.
Eilen mimo kävi harrastamassa lempparitoimintaa ja palautti isin kanssa pulloja ja tänään sai käyttää uutta laku-kissalelua rattailla kaupassa kun äiti tarvitsi hiivaa ja leseitä.

Huomenna on jo pakko päästä johonkin tai tuon natiaisen pää alkaa pamahdella!

Itse kävin tänään aamusta pikaisen visiitin ikeassa ja elämänlaatuani kohotin mm.paketilla uusia laseja ja muuta pientä tarpeellista.
Eniten ilahdutti kuitenkin kahden euron leipävuoka ja miimaan kanssa paistelimme tänään vuokaleipää!
Tuli muuten todella hyvää. :)




Alkuperäinen ohje on Parhaat leivonnaiset-kirjasta, tässä ohje kaksinkertaisena kuivahiivalla:

1 pss (11 g) kuivahiivaa
2 rkl öljyä
5 dl vettä
2 tl suolaa
4 tl sokeria (käytin siirappia)
2 dl vehnäleseitä
n. 12 dl vehnäjauhoja

Lämmitä vesi reilusti kädenlämpöiseksi. (Jos käytät siirappia sokerin sijaan, lisää se tässä vaiheessa veden sekaan). Lisää pieneen määrään (esim. 2 dl) vehnäjauhoja suola, sokeri ja kuivahiiva ja sekoita se hyvin veteen. Lisää leseet ja loput jauhot välillä (esim. puuhaarukalla) sekoittaen. Lisää lopuksi öljy (kun öljyn lisää viimeisenä, taikina irtoaa hyvin kulhon reunoista). Jaa taikina kahteen 1,5 litran vetoiseen voideltuun vuokaan. Anna leipien kohota lähes kaksinkertaiseksi. Paista 200 asteessa uunin pohjalla ritilän päällä 15 minuuttia. Nosta ritilä alimmalle tasolle ja paista vielä n. 15 minuuttia. Anna leivän rauhoittua vuoassaan muutaman minuutin ennenkuin kumoat sen ritilälle. Jäähdytä leipä leivinliinaan käärittynä.




Minun laihdutusprojekti ei vaan etene!
Siihen ei auta mikään etten iltaisin istuisi koneella napostelemassa!!
Ketuttaa.
Eikä tähän auta mitkään "jos et oikeasti halua niin et sitten laihdukkaan"-fraasit.
Haluan, mutta itsekuri on heikko. :(

Masusta maailmaan -blogin spinoff New Me on inspiroivaa luettavaa.
Kannattaa käydä vilkaisemassa!

Ajattelin tähän loppuun julkaista että miltä ihan todella näyttää meikäläisen masuosasti arpineen ja läskeineen mutta en kehtaa viedä teiltä kaikilta yöunia.
Voitte vaan kuvitella sellaisen navan kohdalta ruttuisen kauniisti aurinkomaisesti revenneen masun jossa on sivuilla puolen litran läskikahvat.
Hiphei.
Kuka lähtee tallinnaan rasvaimuun!? Jos siellä sais vaikka jotain blogistien joukkoalea...

24 kommenttia:

  1. Mä voin lähteä!!! :D Itsekuri meikäläiselläkin nolla. Aloitin epätoivoisen yrityksen uudella ruokavaliolla eilen, jotta viittis antaa ihmisten ottaa kuviakin ensi kesänä.
    Yritys nr. 25, jotta saisi tuon lörähtäneen pelastusrenkaan vyötäröltä katoamaan. Yhden herkkupäivän sallin ja se on lauantai, mut kyllä teettää kirjaimellisesti tuskaa näin arkisin! Kohta mäkin alan kommunikoimaan murisemalla :O

    Hirmusesti paranemisia Mimolle, jotta se yskäkii olis pian historiaa! :)

    VastaaPoista
  2. pakko sanoa, että mulla on uuden ruokavalion myötä jäänyt napostelut ja herkuttelut. en tiedä johtuuko itsekurista (en tiennyt, että sitä vielä löytyisi) vai siitä, että olen nostanut päivittäisen proteiinimäärän tarvittavalle tasolle.

    VastaaPoista
  3. Itselläni iltanapostelua hillitsee se, että käyn harjaamassa hampaat. Suussa on raikas maku eikä jaksa sitten enää uudestaan harjata ennen nukkumaanmenoa :) Tällä hetkellä myös makukivennäisvedet on pop ja rock, ei ole kaloreita mutta saa suuta vähän makiaksi! Lasi läppärin viereen ja eikun hörppimään :)

    VastaaPoista
  4. Mulle kans imua =) Täällä ei oo itsekuria ei sitten pätkääkään.
    En kyllä oikeesti edes yritä päästä tästä tyhjästä vauvapussista ennen sitä viimeistä haavevauvaa. Vai jääköhän se sittenkään viimeiseksi?

    VastaaPoista
  5. Tiedäthän sen läskillä lukutaitoa Nepaliin kamppiksen? Itse kävin punnittautumassa ja nyt ajatuksena koko ajan et yksikin kilo multa on kokonainen kouluvuosi nepalilaiselle tytölle.Mietin vielä tehosteena kuvien levittämistä sopiviin paikkoihin. Toukokuun loppuun asti aikaa....

    Tsemppiä kaikille, ei oo helppoo täälläkään!

    - Jenni

    VastaaPoista
  6. samanlainen maha täälläkin on, että elä murehi. ja mikä pelottavinta niin se ryppyisyys ja arvet ei koskaan lähde, ne on vaan hyväksyttävä. mie vaan toivosin, että voisin joskus pitää farkkuja kireän paidan kera, ilman sitä pelastusrengasta siinä farkkujen yläpuolella.

    jos joku keksii, millä itsekurin taikoa itselleen niin ilmoitelkaa minulle. meinasin nyt koittaa sitä, että joka kerta kun meinaan napostella tai syödä herkkuja niin käyn vaa'alla enstes ja katson sen jälkeen, että vieläkö tekee mieli. :D väännetään sitä puukkoa haavassa nyt kunnolla prkl! :D

    VastaaPoista
  7. Voi pientä Mimoa, täällä vajaa vuotta vanhempi poitsu oli kotona kipeenä 8 päivää (no pakko oli välillä jossain käydä, mutta ei siis kunnon ulkoiluja yli viikkoon) ja vieläkin on ääni maassa :(

    VastaaPoista
  8. Uuh, sama täällä.
    Mulla ne kahvat tuolla peräpuolella, ei niinkään masussa.
    Jostain tarvis sitä energiaa ja ITSEKURIA tähän hommaan. Vaikka muutoksia olen tehnyt HURJASTI vuoden sisällä, niin tuloksia ei ole tullut niin paljon.=(
    Käy lukemassa "olen kotona" -valas ja merenneito juttu. Nauroin ja rakastan taas vähän enemmän itseäni. =)

    VastaaPoista
  9. Pikaista paranemista Mimolle.

    Mä oon keksinyt muutaman aika järkevän iltanaposteltavan:
    -ruisleipä, jotain hyvää kinkkua ja reilusti rucolaa. NAM!
    -valmiiksi tehtyjä tikkuja, joissa melonia ja hiukan Parman kinkkua tai noita kylm'savuleikkeitä
    -hedelmärahka: hedelmäcoktail suoraan purkista ja rahka sekaan.

    Viime viikolla oli oikein megarepsahdus mullakin. Mutta saldo on nyt 6 viikkoa ja 6 kiloa. Savottaa riittää törkeesti. Mutta sekin kannustaa jatkamaan, että mun farkut ovat löysät vyötäröltä :)

    VastaaPoista
  10. Joo mä lähden heti vaikka Tallinnaan. Niin päätin, että kesäksi edes vähän laihdutan, ei hävetä sitten kylän biitsillä niin paljon. Mutta mutta..eipä se laihdutus taida noilla laskiaispullilla onnistua..argh.
    Mimolle paljon paranemisia!

    VastaaPoista
  11. Mulla tepsi proteiinimäärän nosto siihen et ei iltaisin pahemmin syöpötytä. Mutta siitä tavasta eroon pääseminen on haastavaa... Mä oon tehny sit dippikastiketta + kurkkua ja porkkanaa ym, suu täynnä ku mussuttaa niin ajaa asiansa. Ja sitten teen kauppaa itseni kanssa, jos käyn ylimääräisen lenkin vaikka niin voin ottaa vähän jätskiä illalla jne :)

    VastaaPoista
  12. Herkullisen näköinen leipä, tarttis vissiin kokeilla!

    Kuule, ei munkaan maha kovin häävi ole! Mulla ei ole läskikahvoja mutta ryppyjä löytyy enemmän kuin meidän edesmenneen mummon naamasta ;) Lapset kutsuu mahaani taikinaksi ;) Raskausarpia on todella paljon eikä pelkästään navan ympärillä, iho on italialaisen marmorin väristä ja pohjalla olemattomat vatsalihakset??tai niiden paikat ainakin, edelleenkin voin venyttää vatsanahkani todella isoksi ;) Että sillee mennään....mutta on mulla kolme ihanaa tyttöä ja herra ei niitä arpia näe ilman laseja ;) Jotain positiivista...

    Oletko kokeillut painonvartijoiden pistelaskua? Itse pudotin tuon keskimmäisen jälkeen sillä ja se oli kyllä hyvä. Mulla on vihkoset vielä tallessa jos haluat lainata...

    VastaaPoista
  13. Makee leipä!Täytyypä kokeilla tuota ohjetta..jos joskus saisin taas aikaiseksi leipoa jotain. Miten se aloittaminen (ja loppusiivous) on aina niin tympeetä, mutta mikää ei voita uunituoretta leipää maidon kanssa nautittuna!

    VastaaPoista
  14. Hei, uuuh, tiedän tuon itsekurin puuttumisen! Minulla ei sitä myöskään ole, harmi juttu. Mä olen todellinen namihiiri. Nyt kun on etelänmatka tulossa niin olisi niin ihana saada itseään edes piirunverran kondikseen. Ei ihmeitä tosin tehdä reilussa 2kk... Tänään menossa Zumbaan, alkua... -Tiina

    VastaaPoista
  15. http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=1&t=45020
    http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=1&t=44976
    http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=13&t=45032
    http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=26&t=11243
    http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=17&t=44145

    T. tsemppaaja :)

    VastaaPoista
  16. Itsekuria ei vaan oo..Tai vielä jos yhden houkutuksen välttää niin seuraavaan lankeaa.Tai jollei siihenkään niin liikkumaan ei itseään kuitenkaan saa.Rv 23 menossa ja 3,5kg tullu,ei vielä paha mut Unton kanssa tuli 16kg (lähti 14) eikä sillonkaan pahin paisuminen viel tässä vaiheessa tapahtunu.Pitää varmaan pisteitä laskea kun vauva on maailmassa,siihen 'imetys laihduttaa'-kusetukseen en enää usko..

    VastaaPoista
  17. Tästä sä et Hanna tykkää, mutta: ei sitä oikotietä onneen ole. Vaikka mä voin kyllä lähtee sinne Tallinnaan ihan muuten vaan mukaan.

    Kantsii jättää ostamatta ne herkut kotiin ja sitten kun on vankina kotona, niin ei voi lähteä herkkuja hakemaan. Toimii ihan älytsin hyvin, kun on lähin kauppa noin kilsan parin päässä (täällä meillä maalla).

    Ja sitten pitää tehdä kasviksista niin hyvää ja herkullista ruokaa, ettei halua mitään muuta enää.

    Juu, kyllä se alku hankalaa on, mutta sitten kun yksi kilo lähtee, niin alkaa ne muutkin tippua. Usko vain.

    VastaaPoista
  18. Pöh, pitäähän sitä syödä et jaksaa sit olla laihiksella ;o) Eikös ?

    Tosiaan, jotain tarttis tehä :o/ Oikotietä onnen ei ole, itsekuri on minimaalinen, entäs sitten ? Kunhan ei enää yhtään lisää tule.

    VastaaPoista
  19. Minä lähden heti messiin! :D
    Jossain kadoksissa on se kuri minullakin tai ehkä se on van sitä että syön kun väsyn..

    VastaaPoista
  20. Tsemppiä Hanna!
    Mulla kans "vähän" olomuoto muuttunut näin kolmannen lapsen jälkeen..
    Vuosi sitten 55kg ja nyt 70kg. Että huh huh.
    mutta en jaksa vielä stressata kun vauvelikin vasta 4kk vanha. Kyllä mä sitten taas laihdun ajan kanssa , uskon lujasti :)
    T: Elly

    VastaaPoista
  21. Ei ole oikotietä, ei. :/ Mutta pystyisitkö järjestämään itsellesi "ansoja" siten, ettei sitä itsekuria tarvitsisi laittaa vaikeimmassa paikassa koville? Esim. shaolin malli toiminee.

    Jäin miettimään jotain postaustasi, jossa pohdit ettei sen partaäijän vetäminen ole niin kivaa kun muut syövät jäätelöä vieressä. Miksi syövät? Mikä tahansa elämäntapamuutos on helpompi, jos se tehdään porukalla eikä laihistelijaa laiteta kärvistellen katsomaan sivusta toisten herkuttelua.

    Jos tavoitteena on opetella uusi, terveellisempi ruokavalio jolla laihtuisi ja jolla pysyisi hoikemmissa mitoissa, kai se on ihan yhtä terveellinen muullekin perheelle. Yhdessä sovituissa säännöissä on itse päätettyjä helpompi pysyä. :) Herkuistakaan ei ole pakko luopua, niistä tulee vain sitä suurempi juhla mitä harvemmin niitä saa.

    Toivon, etten kuulosta syyllistäjältä todetessani, että ainakin lapsille tekee suuren palveluksen jos totuttaa heidät täysjyvää (pullamössön sijaan) ja runsaasti kasviksia sisältävän ruoan makuun pienenä - lapsuuden tottumuksiin kun tunnetusti palataan aikuisiällä. Kun se nälkä nyt vaan vaatii ruisleipää eikä karkkia ja puolittainen olo iskee jos lämpimän ruoan kanssa ei ole saanut vähään aikaan salaattia. ;)

    Tsempaten,
    -nti Täti

    VastaaPoista
  22. itsekuri on täälläkin aivan nollassa. Mutta hei, et ole ainut jolta noita raskausarpia ja läskiä löytyy, nimittäin täällä on myös yksi. Joskus oli napakoru ja sekun tulehtu ja repesi sitten,niin raskausaikana se haavakin vain suureni. Olen jo melkein alkanut lohduttamaan itseäni sillä että niin kauan kuin löydän kaupasta itselleni vaatetta, niin kaikki on hyvin. :D

    VastaaPoista
  23. Niinjoo. Täydennys tuohon pullamössöjuttuun: "-- totuttaa heidät blogauksen leivän kaltaisiin kuituisiin leipiin (pullamössön sijaan) --" Esimerkki nousi omista kokemuksista kun olen ihmetellyt että mies haluaisi pehmeää leipää ja minusta vain hampaille vastusta antava on oikeaa ruokaa...

    Edelleenkin siis enemmän tsempaten kuin kritisoiden. :) Piti tulla täydentämään kun oman tekstin mahdolliset tulkintavaihtoehdot tulevat mieleen vasta viiveellä. :D

    -nti Täti (the hölösuu)

    VastaaPoista