lauantai 21. elokuuta 2010

Juhlistamassa

Arton tädillä on mukavaa käydä.

Siellä on aina ihanaa ruokaa ja talo jossa hän asuu kumppaninsa kanssa on ihana vanha taiteilijan rakentama ateljee-talo jossa on mm.pieni näyttelytila josta on tehty elokuvahuone.



































Arvatenkin myös mimo viihtyy tässä kyläpaikassa jossa on aina kivaa tekemistä ja tänään vielä Taika-Tuuli 3v kaverina.

Mennessä tosin seikkailimme pikkaisen kun odotimme autoa hakemaan meitä asemalta jota ei kuulunut vajaaseen tuntiin.
Koitimme soittaa kyyditsijälle joka oli jättänyt kännykkänsä Prisman kassalle jossa siihen vastattiin.
Kenenkään muun numeroa ei luuristani löytynyt.
Noh,45min on maximi aika viihdyttää lasta aseman nurkilla joten läksimme hakemaan sitä puhelinta sieltä prismasta toivoen että A.) täti olisi siellä.
B.) täti ei olisi vielä hakenut puhelinta jolloin odottaisimme siellä häntä.
c.) saisimme luurista muita numeroita joihin soitella.
Ehdimme luurille ensin ja soittelimme muutamia puheluita joilla saimme tarvittavat henkilöt kiinni ja matka jatkui. :D

Tässä muutama kuva asemalla hengailusta:













Äsken kotimatkalla meillä oli niin väsynyt juhlija että ensimmäistä kertaa elämässään hänet sai melkolailla kantaa suoraan sänkyyn.

Eli kivat oli juhlat!

Kiitos asianomaisille.
Suukko teille! :)

7 kommenttia:

  1. IHANA kuva tuo viimeinen! Siitä vois ihan taulun tehdä.

    VastaaPoista
  2. Musta tuntuu että voisin itsekin viihtyä Arton tädillä :) Aivan ihana tuo viimeinen kuva!

    VastaaPoista
  3. Tuo vika kuva on MIELETÖN!!!!
    Kai sä suurennat ton ja kehystät kotiin?
    Niin suloinen. =)
    Juhlat kanssa näytti aikas kivoilta...
    se keittiössä oleva turkoosi kaappi on IIIIHANAA!!!!

    VastaaPoista
  4. Mahtava paikka, tuolla viihtyis varmaan itsekin! Ihania kuvia, viimeinen on tosiaan aivan taulun veroinen ;)

    VastaaPoista
  5. Ja Mimolla on ihana syksyinen asu!

    VastaaPoista
  6. Mimo on niin ihan pieni pellavapää! Mua hiukan harmittaa, kun meidän vesselit eivät ole perineet minun vaaleuttani... Vaaleita he kyllä ovat, mutta ei niiin vaaleita kuin minä pienenä. Höh! tasaan ei käy onnen lahjat! ;)

    VastaaPoista
  7. Täti lupaa, ettei ihanan Minon ja äidin tarvitse koskaan enää odottaa asemalla <3
    Syntymäpäivät ovat huippuja, mutta vanhuus ei tule yksin
    - tavarat katoilee = unohtuilee, aika juoksee eikä tahdo keretä kaikkea mitä suunnittelee ;)
    Onnistuin muuten taas "yllätypyllätys" pikkaisen eksymään, kun olin saanut vietyä teidät kotiin, niin taisin kiertää koko Vuosaaren ristiinrastiin ennen kuin löysin ensimmäisen kehä 3:sen viitan.
    Eipä silti maisemat olivat mukavia ja oli kiva ajella ilta-auringossa kotiin. Kiitos loistavasta kokkausavusta, ihanasta maitokannusta, kupeista ja mukavan rennosta ja hauskasta seurasta. Haleja <3
    JS

    VastaaPoista